Koko perheen kesäteatteri (sis. arvonnan)

Me ollaan toivuttu häistä sen verran, että tänään oltiin katsomassa jo kesäteatteria Kärkölässä. Ai miten me sinne päädyttiin? No minäpä kerron. Sain yhteydenoton jokin aika sitten Kärkölän luovan ilmaisun yhdistykseltä, josko haluaisimme päästä katsomaan koko perheen musikaalia lasten kanssa. Meitä ei tarvinnut kahta kertaa pyytää! Valitettavasti ensi-iltaan emme vielä päässeet häiden vuoksi, mutta onneksi vielä on näytösaikoja jäljellä.

Tänä aamuna edelleen häistä hieman uupuneena kysyin itseltäni että mihin ihmeeseen olen taas lupautunut. Kolmen lapsen kanssa tunnin ajomatka ja pieninkin pitäisi saada viihtymään kesäteatteria katsellen? Lähtiessä ehkä kaikki mahdollinen meni pieleen ja mietin moneen kertaan onko nyt oikeasti maanantai. Pääsimme kuitenkin ajoissa lähtemään ja ihme kyllä, olimme ajoissa paikalla vaikka navigaattori ei osannutkaan huomioida tietöitä yhtään.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAPerillä meitä odotti upeat lavasteet ja viihtyisä katsomo. Miljöönä toimi historiaa huokuva Huovilan puisto. Teatterissa yksi parhaista asioista on mielestäni lavasteet. Se miten paljon toimintoja on saatu mahtumaan pienelle näyttämölle. Myös näyttelijöiden taito tehdä kerralla oikein on kiehtovaa. Telkkariin voi ottaa sataa ottoa, mutta teatterissa on vain yksi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAP1010059.JPGJo heti näytelmän alussa sain vahvistuksen sille, että paikalle kannatti tulla. Meillä oli kaikilla neljällä ihan älyttömän hauskaa. Lapsilla, minulla ja teinisiskolla jonka nappasimme mukaan. Turhaan jännitin pienimmän viihtymistä, sillä hän huuteli hyväntuulisena ”tättii” (äiti) ja osoitteli lavasteita ja näyttelijöitä. Hän ei olisi halunnut lähteä lopuksi kotiin ollenkaan, vaan oli menossa takaisin katsomaan!

OLYMPUS DIGITAL CAMERANäytelmä sisälsi huumoria niin lasten, kuin aikuistenkin makuun. Voin siis ehdottomasti suositella kesäistä päiväreissua ihan kaikille vauvasta vaariin. Nyt on vielä niin kauniit kelitkin, että missä sitä mielummin päivänsä viettäisi kuin ulkona?

Kyseessä oli tosiaan musiikkinäytelmä, joten tarttuvia biisejäkään ei jäänyt esityksestä puuttumaan. Jos en olisi etukäteen tiennyt, en olisi myöskään esityksen perusteella arvannut kyseessä olevan Kärkölän teatterin ihka-ensimmäinen näytelmä. Myöskään sitä en olisi arvannut, että osa näyttelijöistä oli ensikertalaisia ilman aiempaa esiintymiskokemusta. Kaikkineen näytelmä oli todella onnistunut ja me ainakin viihdyimme erittäin hyvin.

Sain arvottavakseni perhelippupaketin, joka mahdollistaa teatterielämyksen 2 aikuselle ja 3 lapselle. Kommentoi postausta ja jätä toimiva sähköpostiosoite niin olet mukana arvonnassa. Arvonta-aika alkaa nyt ja päättyy huomenna 19.7. kello 22.00. Lyhyt arvonta-aika siksi, että liput ehtii myös käyttää.

Jäljellä olevat näytösajat:
pe 20.7. kello 15.00
la 21.7. kello 15.00
su 22.7. kello 15.00
pe 27.7. kello 18.00
la 28.7. kello 15.00
su 29.7. kello 15.00
ke 1.8. kello 15.00

Suosittelen ehdottomasti käymään katsomassa tämän vaikkei arpaonni tällä kertaa suosisikaan. Onnea arvontaan ♥

lapset_piirtää.jpgLapset pääsivät lopuksi vielä värittämään lavasteita ja tämäkös oli kivaa! Ihanaa miten pienet kulttuurin ystävät oli huomioitu ♥

Minä rakastan sua

P1010130.JPGPahoittelen etten ole viimeaikoina oikein kirjoitellut. Koko viime vuosi on ollut yhtä juoksemista ja suunittelua, mutta viimein odotus palkittiin ja lauantaina meillä tanssittiin minun ja rakkaani häitä. En halunnut paljastaa kauheasti häistä etukäteen täällä blogissa, sillä moni vieraslistalainen löytyy ruudun toiselta puolelta. Nyt kun häät ovat onnellisesti ohitse, voin vihdoin hehkuttaa kaikkea ihanaa täällä. Pääset näkemään kuvia instagramin puolelta tunnisteella #lottajahenri2018. Koska valokuvaajan ottamia otoksia joudumme vielä hetken odottamaan, kuvituksena toimii toistaiseksi minun kamerallani otetut. Kuvaajana joko isosiskoni tai joku kaasoista.

P1010046.JPGNyt kun häistä on muutama päivä aikaa, täytyy todeta että tuntuu kun kaikki olisi ollut vain hyvää unta. Ajoin tänään autolla meidän vihkikirkon ohitse ja tuntui aivan uskomattomalta että meidät ihan oikeasti vihittiin siellä lauantaina. Se on todella totta mitä hääryhmissä sanotaan, hääpäivä menee ohi todella nopeasti ja siitä kannattaa nauttia ihan täysillä. Vaikka puolet menikin ihan ohi, oli se silti paras päivä ikinä enkä muuttaisi mitään. Hääryhmissä sanotaan myös ettei kaikki millään mene kuten on suunniteltu, mutta että kaikki menee silti hyvin. Minä en osaa nimetä ainoatakaan asiaa joka olisi mennyt suunnitelmien vastaisesti.

P1010024.JPGHäitä edeltävänä päivänä en jännittänyt juuri ollenkaan, mutta kun herätyskello soi lauantaina 5.15 olin ihan sekaisin jännityksestä. Unta oli takana hieman vajaa 4 tuntia, mutta tukijoukkoina minulla onneksi oli 4 ihanaa kaasoani ♥ Ilman heitä en olisi kyllä selvinnyt kirkkoon asti, sillä jännitys sai ihan oikeasti miettimään hetken onko tässä mitään järkeä.

P1010038.JPGMeillä alkoi tosiaan vihkiminen jo 12.00, joten aamu oli ihan oikeasti aikainen. Kampaajalla piti olla kuudelta, jonka jälkeen tulimme takaisin meille meikkaukseen. Kun kaasot saivat puettua minut, olikin jo aika lähteä kirkkoon. 

Kirkon pihalla vastaan juoksivat omat ihanat lapset juhlavaatteissa. Saimme suntiolta vielä viimehetken ohjeet ja kun kanttori aloitti soittamaan ”Concerning Hobbits” kappaletta, lähtivät lapset edellä kävelemään kirkkoon. Seuraavaksi menivät kaasot ja sitten oli minun vuoroni. Alttarille minut saattoi serkkuni, joka on aina ollut minulle kuin veli. Tässä kohtaa meinasin pyörtyä jännityksestä. Pääsin kuitenkin pystyssä perille ja tässä vaiheessa vielä tulevan aviomieheni viereen.

Alttarilla tärisimme jännityksestä yhdessä, mutta onneksi pappi oli rauhallinen ja hauskakin. Näytti meille jopa jossain kohtaa ohjeita käsimerkeillä. Pääsimme kohtaan jossa sanoimme ”tahdon” ja toimitus oli ohi nopeammin kun osasin edes kuvitella. Siirryimme tuoreen aviomieheni kanssa urkuparvelle odottamaan että kaikki vieraat pääsevät ulos ja heille jaetaan huiskut (jotka halusin siksi ettei saippuakuplat sotke kenenkään mekkoa). Oli aivan ihana tunne astua ulos kirkosta, kun odottamassa oli joukko meille rakkaita ihmisiä.

P1010069.JPGJatkoimme hääauton kyytiin ja valokuvaukseen. Kuvasimme muutamassa eri paikassa Heinola-Jaala välillä ja ainakin omasta mielestäni saimme todella hyviä kuvia. (Enkä nyt tarkoita näitä tämän postauksen kuvituksia, vaan teen sitten vielä jonkun päivä kuvina tyyppisen postauksen niistä valokuvaajan ottamista.) Samalla odotimme että kaikki vieraat ehtivät juhlapaikalle.

Saavuimme juhlapaikalle ennakkoon ilmoitettuna aikana ja suurin osa olikin sinne jo ehtinyt. Tässä vaiheessa ohjelmassa oli hääpaikan pihalla yhteiskuva, onnittelujono ja onnittelumaljat. Siirryimme sisälle tanssilavalle, johon oli keskitetty kaikki toiminta ruokailusta tanssiin ja lasten leikkeihin. Ruokailut ja kahvittelut sujuivat odotusten mukaan ja ihme kyllä, myöskin aikataulussa. Olimme varautuneet siihen että aikataulu venyy jopa paljonkin. Ruoka oli ihan älyttömän hyvää ja itseäni harmitti kun ei kuuman päivän vuoksi oikein saanut syötyä, mutta onneksi kaikkea jäi yli sen verran että söin sitten myöhemmin.

P1010117.JPGKakun leikkaus oli jännää vaikka olimme sopineet ettei kumpikaan polkaise. Todellisuudessa polkaistiin molemmat ja hyvin samaan aikaankin vielä. Kakkuina meillä oli siskoni tekemät mansikkakakut ja appelsiini-suklaakakut. Itse ehdin maistaa vain suklaakakkua (joka oli muuten ihan taivaallista), mutta menekistä päätellen myös mansikkakakku oli menestys. Häissämme oli porukkaa noin 80 henkilöä ja kakkuja yhteensä 8 kappaletta, joista 1 suklaakakku jäi meille kotiin.

Kahvipöydän lisänä meillä oli herkkubuffet jossa oli tarjolla erilaisia sipsejä, karkkeja ja limppareita. Tämä olikin selvästi etenkin lasten mieleen ja näin häiden jälkeen kovasti minun mieleeni, kun herkkukaapista löytyy vielä vaikka ja kuinka mutustettavaa.

Kuulimme päivän aikana kaksi upeaa puhetta, joista hauskemman piti minun äitini ♥ ja koskettavan 6-vuotias tyttäreni ♥ ”Rakkaat äiti ja Henri, mä sanon tän teille kaikella rakkaudella…” Äitini puheesta olin tietoinen etukäteen, mutta jälkimmäinen oli aivan täysi yllätys. Esikoinen on kova tyttö esiintymään, mutta silti mitään tällaista en osannut odottaa. Jos puhe olisi ollut vielä vähänkin pidempi, olisin varmasti itkenyt meikkini poskille.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAHäätanssina meillä toimi Heikki Helan Tähtisilmä, joka on yhdestä meidän suosikki tv-sarjasta Karjalan kunnailla. Jo tanssin alussa selvisi ettei me osata tanssia. Se ei kuitenkaan menoa haitannut, vaan heiluimme siinä ihan omalla tyylillä ja omaan tahtiin. Hääleikkinä meillä toimi kenkäleikki, jossa näytimme joko omalla tai puolison kengällä vastauksen kysymyksiin tyyliä ”Kumpi määrää kaapin paikan?”

Ennen iltajuhlan alkua ja lasten lähtöaikaa soitimme vielä esikoiseni suosikkibiisejä Antti Tuiskulta ja Robinilta. Lapset saivat ottaa mukaansa karkkia ja limpparia lähtiessään ja me jatkoimme sitten aikuisten kesken alkoholilinjalla.

Vielä ennen hyvin vapaamuotoisen iltaohjelman alkua meillä oli perinteiset kimpun ja sukkanauhan heitot. Sukkanauhan sai kiinni alttarille minut saattanut serkkuni ja kimpun isosiskoni.

Vaikka juhlat olivat kaikinpuolin onnistuneet, niin kyllähän päivässä oli kuitenkin parasta saada tuo mies ihan virallisesti omaksi ♥ Eihän tämä paljon arkea muuta, mutta nyt on ainakin luvattu selvitä ihan kaikesta, tuli mitä tuli ♥

Juhlapaikka Jaalan Hartolan kylän PVY talo
Pitopalvelu Kusmiku
Valokuvaus Jonathan von Kraemer
Kampaus Emmye’s
Meikki Tmi Cherry Emilie

Entinen Lotta K on siis nykyään Lotta V. Olen yrittänyt vaihtaa sukunimen kaikkiin mihin olen keksinyt, mutta tämä taitaa olla pidempi prosessi mitä olin ensin ajatellut. Palataan häihin mm. hääaskartelujen ja kunnon valokuvien muodossa hieman myöhemmin!

Jos joku asia jäi mietityttämään, niin heitä ihmeessä kysymys kommenttiboksiin 🙂