Koko perheen kesäteatteri (sis. arvonnan)

Me ollaan toivuttu häistä sen verran, että tänään oltiin katsomassa jo kesäteatteria Kärkölässä. Ai miten me sinne päädyttiin? No minäpä kerron. Sain yhteydenoton jokin aika sitten Kärkölän luovan ilmaisun yhdistykseltä, josko haluaisimme päästä katsomaan koko perheen musikaalia lasten kanssa. Meitä ei tarvinnut kahta kertaa pyytää! Valitettavasti ensi-iltaan emme vielä päässeet häiden vuoksi, mutta onneksi vielä on näytösaikoja jäljellä.

Tänä aamuna edelleen häistä hieman uupuneena kysyin itseltäni että mihin ihmeeseen olen taas lupautunut. Kolmen lapsen kanssa tunnin ajomatka ja pieninkin pitäisi saada viihtymään kesäteatteria katsellen? Lähtiessä ehkä kaikki mahdollinen meni pieleen ja mietin moneen kertaan onko nyt oikeasti maanantai. Pääsimme kuitenkin ajoissa lähtemään ja ihme kyllä, olimme ajoissa paikalla vaikka navigaattori ei osannutkaan huomioida tietöitä yhtään.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAPerillä meitä odotti upeat lavasteet ja viihtyisä katsomo. Miljöönä toimi historiaa huokuva Huovilan puisto. Teatterissa yksi parhaista asioista on mielestäni lavasteet. Se miten paljon toimintoja on saatu mahtumaan pienelle näyttämölle. Myös näyttelijöiden taito tehdä kerralla oikein on kiehtovaa. Telkkariin voi ottaa sataa ottoa, mutta teatterissa on vain yksi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAP1010059.JPGJo heti näytelmän alussa sain vahvistuksen sille, että paikalle kannatti tulla. Meillä oli kaikilla neljällä ihan älyttömän hauskaa. Lapsilla, minulla ja teinisiskolla jonka nappasimme mukaan. Turhaan jännitin pienimmän viihtymistä, sillä hän huuteli hyväntuulisena ”tättii” (äiti) ja osoitteli lavasteita ja näyttelijöitä. Hän ei olisi halunnut lähteä lopuksi kotiin ollenkaan, vaan oli menossa takaisin katsomaan!

OLYMPUS DIGITAL CAMERANäytelmä sisälsi huumoria niin lasten, kuin aikuistenkin makuun. Voin siis ehdottomasti suositella kesäistä päiväreissua ihan kaikille vauvasta vaariin. Nyt on vielä niin kauniit kelitkin, että missä sitä mielummin päivänsä viettäisi kuin ulkona?

Kyseessä oli tosiaan musiikkinäytelmä, joten tarttuvia biisejäkään ei jäänyt esityksestä puuttumaan. Jos en olisi etukäteen tiennyt, en olisi myöskään esityksen perusteella arvannut kyseessä olevan Kärkölän teatterin ihka-ensimmäinen näytelmä. Myöskään sitä en olisi arvannut, että osa näyttelijöistä oli ensikertalaisia ilman aiempaa esiintymiskokemusta. Kaikkineen näytelmä oli todella onnistunut ja me ainakin viihdyimme erittäin hyvin.

Sain arvottavakseni perhelippupaketin, joka mahdollistaa teatterielämyksen 2 aikuselle ja 3 lapselle. Kommentoi postausta ja jätä toimiva sähköpostiosoite niin olet mukana arvonnassa. Arvonta-aika alkaa nyt ja päättyy huomenna 19.7. kello 22.00. Lyhyt arvonta-aika siksi, että liput ehtii myös käyttää.

Jäljellä olevat näytösajat:
pe 20.7. kello 15.00
la 21.7. kello 15.00
su 22.7. kello 15.00
pe 27.7. kello 18.00
la 28.7. kello 15.00
su 29.7. kello 15.00
ke 1.8. kello 15.00

Suosittelen ehdottomasti käymään katsomassa tämän vaikkei arpaonni tällä kertaa suosisikaan. Onnea arvontaan ♥

lapset_piirtää.jpgLapset pääsivät lopuksi vielä värittämään lavasteita ja tämäkös oli kivaa! Ihanaa miten pienet kulttuurin ystävät oli huomioitu ♥

Minä rakastan sua

P1010130.JPGPahoittelen etten ole viimeaikoina oikein kirjoitellut. Koko viime vuosi on ollut yhtä juoksemista ja suunittelua, mutta viimein odotus palkittiin ja lauantaina meillä tanssittiin minun ja rakkaani häitä. En halunnut paljastaa kauheasti häistä etukäteen täällä blogissa, sillä moni vieraslistalainen löytyy ruudun toiselta puolelta. Nyt kun häät ovat onnellisesti ohitse, voin vihdoin hehkuttaa kaikkea ihanaa täällä. Pääset näkemään kuvia instagramin puolelta tunnisteella #lottajahenri2018. Koska valokuvaajan ottamia otoksia joudumme vielä hetken odottamaan, kuvituksena toimii toistaiseksi minun kamerallani otetut. Kuvaajana joko isosiskoni tai joku kaasoista.

P1010046.JPGNyt kun häistä on muutama päivä aikaa, täytyy todeta että tuntuu kun kaikki olisi ollut vain hyvää unta. Ajoin tänään autolla meidän vihkikirkon ohitse ja tuntui aivan uskomattomalta että meidät ihan oikeasti vihittiin siellä lauantaina. Se on todella totta mitä hääryhmissä sanotaan, hääpäivä menee ohi todella nopeasti ja siitä kannattaa nauttia ihan täysillä. Vaikka puolet menikin ihan ohi, oli se silti paras päivä ikinä enkä muuttaisi mitään. Hääryhmissä sanotaan myös ettei kaikki millään mene kuten on suunniteltu, mutta että kaikki menee silti hyvin. Minä en osaa nimetä ainoatakaan asiaa joka olisi mennyt suunnitelmien vastaisesti.

P1010024.JPGHäitä edeltävänä päivänä en jännittänyt juuri ollenkaan, mutta kun herätyskello soi lauantaina 5.15 olin ihan sekaisin jännityksestä. Unta oli takana hieman vajaa 4 tuntia, mutta tukijoukkoina minulla onneksi oli 4 ihanaa kaasoani ♥ Ilman heitä en olisi kyllä selvinnyt kirkkoon asti, sillä jännitys sai ihan oikeasti miettimään hetken onko tässä mitään järkeä.

P1010038.JPGMeillä alkoi tosiaan vihkiminen jo 12.00, joten aamu oli ihan oikeasti aikainen. Kampaajalla piti olla kuudelta, jonka jälkeen tulimme takaisin meille meikkaukseen. Kun kaasot saivat puettua minut, olikin jo aika lähteä kirkkoon. 

Kirkon pihalla vastaan juoksivat omat ihanat lapset juhlavaatteissa. Saimme suntiolta vielä viimehetken ohjeet ja kun kanttori aloitti soittamaan ”Concerning Hobbits” kappaletta, lähtivät lapset edellä kävelemään kirkkoon. Seuraavaksi menivät kaasot ja sitten oli minun vuoroni. Alttarille minut saattoi serkkuni, joka on aina ollut minulle kuin veli. Tässä kohtaa meinasin pyörtyä jännityksestä. Pääsin kuitenkin pystyssä perille ja tässä vaiheessa vielä tulevan aviomieheni viereen.

Alttarilla tärisimme jännityksestä yhdessä, mutta onneksi pappi oli rauhallinen ja hauskakin. Näytti meille jopa jossain kohtaa ohjeita käsimerkeillä. Pääsimme kohtaan jossa sanoimme ”tahdon” ja toimitus oli ohi nopeammin kun osasin edes kuvitella. Siirryimme tuoreen aviomieheni kanssa urkuparvelle odottamaan että kaikki vieraat pääsevät ulos ja heille jaetaan huiskut (jotka halusin siksi ettei saippuakuplat sotke kenenkään mekkoa). Oli aivan ihana tunne astua ulos kirkosta, kun odottamassa oli joukko meille rakkaita ihmisiä.

P1010069.JPGJatkoimme hääauton kyytiin ja valokuvaukseen. Kuvasimme muutamassa eri paikassa Heinola-Jaala välillä ja ainakin omasta mielestäni saimme todella hyviä kuvia. (Enkä nyt tarkoita näitä tämän postauksen kuvituksia, vaan teen sitten vielä jonkun päivä kuvina tyyppisen postauksen niistä valokuvaajan ottamista.) Samalla odotimme että kaikki vieraat ehtivät juhlapaikalle.

Saavuimme juhlapaikalle ennakkoon ilmoitettuna aikana ja suurin osa olikin sinne jo ehtinyt. Tässä vaiheessa ohjelmassa oli hääpaikan pihalla yhteiskuva, onnittelujono ja onnittelumaljat. Siirryimme sisälle tanssilavalle, johon oli keskitetty kaikki toiminta ruokailusta tanssiin ja lasten leikkeihin. Ruokailut ja kahvittelut sujuivat odotusten mukaan ja ihme kyllä, myöskin aikataulussa. Olimme varautuneet siihen että aikataulu venyy jopa paljonkin. Ruoka oli ihan älyttömän hyvää ja itseäni harmitti kun ei kuuman päivän vuoksi oikein saanut syötyä, mutta onneksi kaikkea jäi yli sen verran että söin sitten myöhemmin.

P1010117.JPGKakun leikkaus oli jännää vaikka olimme sopineet ettei kumpikaan polkaise. Todellisuudessa polkaistiin molemmat ja hyvin samaan aikaankin vielä. Kakkuina meillä oli siskoni tekemät mansikkakakut ja appelsiini-suklaakakut. Itse ehdin maistaa vain suklaakakkua (joka oli muuten ihan taivaallista), mutta menekistä päätellen myös mansikkakakku oli menestys. Häissämme oli porukkaa noin 80 henkilöä ja kakkuja yhteensä 8 kappaletta, joista 1 suklaakakku jäi meille kotiin.

Kahvipöydän lisänä meillä oli herkkubuffet jossa oli tarjolla erilaisia sipsejä, karkkeja ja limppareita. Tämä olikin selvästi etenkin lasten mieleen ja näin häiden jälkeen kovasti minun mieleeni, kun herkkukaapista löytyy vielä vaikka ja kuinka mutustettavaa.

Kuulimme päivän aikana kaksi upeaa puhetta, joista hauskemman piti minun äitini ♥ ja koskettavan 6-vuotias tyttäreni ♥ ”Rakkaat äiti ja Henri, mä sanon tän teille kaikella rakkaudella…” Äitini puheesta olin tietoinen etukäteen, mutta jälkimmäinen oli aivan täysi yllätys. Esikoinen on kova tyttö esiintymään, mutta silti mitään tällaista en osannut odottaa. Jos puhe olisi ollut vielä vähänkin pidempi, olisin varmasti itkenyt meikkini poskille.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAHäätanssina meillä toimi Heikki Helan Tähtisilmä, joka on yhdestä meidän suosikki tv-sarjasta Karjalan kunnailla. Jo tanssin alussa selvisi ettei me osata tanssia. Se ei kuitenkaan menoa haitannut, vaan heiluimme siinä ihan omalla tyylillä ja omaan tahtiin. Hääleikkinä meillä toimi kenkäleikki, jossa näytimme joko omalla tai puolison kengällä vastauksen kysymyksiin tyyliä ”Kumpi määrää kaapin paikan?”

Ennen iltajuhlan alkua ja lasten lähtöaikaa soitimme vielä esikoiseni suosikkibiisejä Antti Tuiskulta ja Robinilta. Lapset saivat ottaa mukaansa karkkia ja limpparia lähtiessään ja me jatkoimme sitten aikuisten kesken alkoholilinjalla.

Vielä ennen hyvin vapaamuotoisen iltaohjelman alkua meillä oli perinteiset kimpun ja sukkanauhan heitot. Sukkanauhan sai kiinni alttarille minut saattanut serkkuni ja kimpun isosiskoni.

Vaikka juhlat olivat kaikinpuolin onnistuneet, niin kyllähän päivässä oli kuitenkin parasta saada tuo mies ihan virallisesti omaksi ♥ Eihän tämä paljon arkea muuta, mutta nyt on ainakin luvattu selvitä ihan kaikesta, tuli mitä tuli ♥

Juhlapaikka Jaalan Hartolan kylän PVY talo
Pitopalvelu Kusmiku
Valokuvaus Jonathan von Kraemer
Kampaus Emmye’s
Meikki Tmi Cherry Emilie

Entinen Lotta K on siis nykyään Lotta V. Olen yrittänyt vaihtaa sukunimen kaikkiin mihin olen keksinyt, mutta tämä taitaa olla pidempi prosessi mitä olin ensin ajatellut. Palataan häihin mm. hääaskartelujen ja kunnon valokuvien muodossa hieman myöhemmin!

Jos joku asia jäi mietityttämään, niin heitä ihmeessä kysymys kommenttiboksiin 🙂

Häästressiä

Minä. Ihminen joka stressaa ihan kaikesta aina, ilmoitti hääsuunnitteluiden alussa että minä en aio ottaa stressiä häistä. Koomisinta on, että minä olin ainoa joka uskoi tähän päätökseen. No, nyt stressaa. Meillä oli selkeät suunnitelmat ja selkeä budjetti, mutta nyt tuntuu olevan pelkkää stressiä. Koko ajan mietin mitä kaikkea puuttuu.

Joku synttäripostauksessa kysyikin miten kahden lapsen ”töissä” käyvä äiti ehtii järjestää häät. No ei kovin hyvin jos rehellisiä ollaan. Olen ihminen joka hamstraa itselleen tavaran sijasta tekemistä. Jos joku pyytää jonnekin tai tekemään jotain, harvoin vastaan kieltävästi. Yleensä järjestelen vähän aikataulua ja olen jo menossa. Toki on ihanaa mennä ja tehdä, mutta se on sitten aina pois jostain. Myöskin budjetti on lipsunut suuntaan ja toiseen kun samalla remontoimme kotia ja laitamme pihaa. Olisi ihanaa saada takapiha valmiiksi tänä kesänä, mutta se ei nyt taidakaan olla mahdollista.

Toisaalta taas tiedän säästäväni pitkän pennin siinä, että askartelemme kaikenlaista pientä rekvisiittaa itse. Olemme myös hankkineet kaikenlaista valmiiksi jo vuoden verran. Ja tällä hetkellä meiltä puuttuukin enää lähinnä pieniä viimeistelyjä ja viimehetken koristesuunnittelua. Hyvä niin, sillä häihin on parisen viikkoa aikaa.

Palatakseni vielä tuohon kysymykseen hääjärjestelyistä äitinä, minä en osaa kuvitellakaan millaista olisi ”vain” järjestää häitä. Ihan hauskaa on leikitellä ajatuksella että olisin kaksin H:n kanssa, kävisimme töissä ja loppu aika jäisi häiden järjestelylle. Ihan rentouttava ajatus, muttei se ole yhtään minua. Aina pitää olla sata rautaa tulessa että tunnen eläväni.

14days (1)Väliaikatiedot

H hetkeen on aikaa tällä hetkellä VAJAA kaksi viikkoa, sillä kahden viikon päästä todennäköisesti olemme bailaamassa maailmankaikkeuden parhaissa bileissä. Tällä hetkellä kaikki askartelut on vielä tekemättä, mutta about kaikki ostettavat hankittuna. Ensi viikolla luvassa on siis PAAALJON askartelua, häämeikki ja -kampaus, sekä toivottavasti paljon korvaamatonta kaasojen seuraa ♥

Vaikka välillä iskee pakokauhu koko kekkereiden suhteen, niin yritän kuitenkin muistaa ihanan ystäväni Suvin sanat ”tärkeintä koko päivässä on kuitenkin se että te menette naimsiin”. Niin totta ja kaikki muu onkin sitten vain ekstraa!

Onko ruudun sillä puolella paljon tänä kesänä vihittyjä/vihittäviä?

Polttarit

Keskiviikkona heräsin ihan normaalisti lasten kanssa joskus kymmenen aikaan. Syötiin aamupalaa ja vaihdettiin päivävaatteita. Puolenpäivän aikaan ovikello soi ja olin ihan että mitä ihmettä. Ovella seisoi kolme kaasoani, kaiuttimesta soi hääaiheista musiikkia ja tytöillä oli päässään tiarat. Tajusin heti mistä on kyse, mutta olin jotenkin ihan jumissa enkä oikein osannut reagoida mitenkään.

polttarit_kotoa.pngSain käteeni listan pakattavista asioista ja käskyn pukea kauneimmat prinsessavaatteeni ylle ja meikata. Laitoin itseni valmiiksi ja sain ylleni vielä helmet, hunnullisen tiaran ja ”bride to be” ruusukkeen. Sain kuulla että lapset lähtevät pian siskoni matkaan, joten pakkasin heillekin vaatteita ja muita tarvikkeita.

polttarit_sokkona_kaasot.pngLähdimme autolla pihasta tietämättäni minne olimme menossa. Huomasin että menemme Lahden suuntaan. Jotain sellaista olin ajatellutkin. Laitoimme auton parkkiin keskustaan, jossa silmäni sidottiin ja lähdimme kävelemään. Vielä tässä vaiheessa minulla ei ollut mitään ajatusta siitä mihin olimme menossa. Kuitenkin tietyöt paljastivat, että kävelimme vanhan linja-autoaseman ohi. Päädyimme pikku Vesijärvelle, jossa sain siteen silmiltäni ja minua odotti polttariseurue ihastuttavan runsaslukuisena.

polttarit_puisto_groupOhjelmassa oli piknik ja hyvin hulvaton kurkkujuoksu. Siinä kurkkuun laitetaan sukka, se asetetaan jalkojen väliin, juostaan tietty lenkki ja palataan takaisin antamaan kurkku seuraavalle jonossa. Voittajajoukkue on se jossa ensimmäisenä kaikki ovat juosseet kurkku jalkojen välissä määrätyn lenkin.

Samalla reissulla törmäsimme Sipe Santapukkiin ja Minna Kauppiin ja sain loistavia elämän ohjeita, vaikkei niiden kerääminen kuulunutkaan polttareideni ohjelmaan.

”Muistakaa sanoa asioita ääneen, koska kukaan ei ole ajatustenlukija.”

polttarit_dublin_drinkki.pngPuistosta lähdimme kohti keskustaa ja Dublinin kohdalla pysähdyimme. Mimmit vitsaili että juoksemme Fressille treenaamaan, mutta päädyimme kuitenkin sinne Dubliniin. Pääsin ensimmäistä kertaa ikinä baaritiskin taakse ja sain tehdä oman drinkin.

2 palaa limeä murskattuna
lasi täyteen jäitä
2cl vadelmavodkaa
2cl raparperilikööriä
vadelmalimsaa
spriteä

Tuli muuten ihan älyttömän hyvä, kannattaa kokeilla! Juotiin yhdet ja lähdettiin jatkamaan. Illan teema oli etten tiedä mistään mitään, joten en tiennyt mitään tästäkään. Kävelimme taas ja päädyimme Muevelle.

polttarit_mueve_reggaeton_tanssi_group.pngSiellä vaihdettiin jumppavermeet päälle ja lähdettiin täysillä reggaeton tunnille. Tunti oli aivan älyttömän hauska ja yllätin todella itseni sillä miten jaksoin sen tunnin vetää ihan täysillä ja tyylipuhtaasti pelleillen. Opettaja oli hyvä ja meillä oli ainakin omaan silmääni kaikilla kivaa.

polttarit_sensuroitu_katolla_group.pngpolttarit_pizza.pngTanssitunnin jälkeen lähdimme kaupan ja Alkon kautta saunalle. Saunakin sijaitsi ihan keskustassa, joten olimme koko ajan aivan kävelymatkan päässä seuraavasta kohteesta. Se helpottikin suurella porukalla kulkemista. Saunalla odotti kaksi suurempaa pitsaa mitä olen ikinä nähnyt ja toinen niistä oli oma suosikkini. Hykertelin ilosta koko illan kun huomasin miten paljon minua varten oli nähty vaivaa. Olin aivan sanaton!

polttarit_saunatila_kattokuva_group.pngSaunalla teimme polttaritaikoja, häädimme eksiä ja istuskelin koivunlehtien päällä. Meillä oli saunatilassa myös pikkutuhma ”Alias”, jossa selitettiin aikaa vastaan hieman hävyttömiä sanoja parille ja voittaja oli se pari, joka selitti omat sanansa kaikista nopeimmin. Sain myös ihan totaalisen yllätysnumeron, kun paikalle saapui strippari! Olin sanonut vitsillä kaasoille, että haluan sellaisen, mutten ikinä osannut silti kuvitella, että sellainen saapuisi paikalle. Olin aika shokissa koko ohjelmanumeron ajan, enkä nyt kuvia katsellessa yhtään ihmettele että hän kyseli monta kertaa olenko ihan kunnossa. Nämä kuvat jäävät kuitenkin ihan omaan albumiin!

polttarit_bileet_chicago_baari.pngSaunalta lähtiessä laittauduimme, yksi ystävä laittoi hiukseni kuntoon ja suuntasimme Lahden yöhön. Sain valita paikan, joten menimme Chicagoon! Keskiviikko oli polttaripäivänä ihan paras, sillä saimme toivoa suosikkibiisejämme ja tanssia pitkälle yöhön ihan omalla porukalla. Aamuyöllä jatkoimme matkaa kebabbilan kautta nukkumaan Forenomille.

Oli niin luksusta nukkua yö ilman keskeytyksiä pitkälle aamuun. Mihinkään ei ollut kiire, veimme kaasoja koteihinsa ja minut palautettiin kotiin. Kotimatkalla kävimme vielä syömässä. Aika meni ihan hirveän nopeasti, enkä olisi halunnut polttareiden loppuvan ollenkaan. Olin niiiiin onnellinen kaikista paikalle saapuneista ystävistä. Vieläkin olen ihan fiiliksissä näistä polttareista ja fiilistelen niitä varmasti tulevaisuudessakin vielä paljon! Kuvat on otettu polttariseurueen kameroilla ja puhelimilla.

Koko naimisiin meno konkretisoitui kunnolla polttareiden myötä ja kyllä täytyy myöntää että eräänlainen möykky putosi rinnasta, kun tilasin uudet käyntikortit uudella nimellä.

Hääjärjestelyt ovat jo onneksi hyvällä mallilla ja niistä kirjoitankin pian ihan oman postauksensa. NIIN siistiä mennä naimisiin tuon ihanan miehen kanssa ♥

Kesälista

Olen jo monena vuonna kirjoittanut alkukesästä summer bucket listin eli listan asioista, jotka haluan tehdä sinä kesänä. Tälläkin kertaa tein listan A siksi että rakastan tehdä listoja ja B siksi että voin olla tyytyväinen syksyllä jos edes osa asioista on tehty. Tavoitteena on luonnollisesti ruksata listalta joka kohta ennen kesäloman loppua.

summerbucketlist

  1. Sano tahdon – meillä on tosiaan häät heinäkuun puolessa välissä ja tarkoitus olisi sanoa tuo hyvin merkityksellinen sana ♥ Sitä ennen on tosin vielä hommaa vaikka muille jakaa!
  2. Pikkusiskon kanssa Hobittimaratooni – suunniteltiin jo talvella, että kesällä sitten katsotaan putkeen kaikki!
  3. Linnanmäelle – joka vuosi käydään jossain huvipuistossa ja tänä kesänä suunniteltiin sen olevan Lintsi. Siellä ei olla käyty vielä yhdessä.
  4. Varaa kutsuja syksylle – työt on tietysti mielessä myöskin kesällä, vaikka yritänkin parhaani mukaan lomailla heinäkuussa.
  5. Juhannus kotona – ihanaa päästä viettämään Juhannusta koko perheellä ystäväperheen kanssa ihan omassa kodissa ♥
  6. Grillaa vähintään kerran viikossa – kun grilli kerran kiireellä kesäksi hankittiin, niin kyllä sitä myös käytetään ja paljon!
  7. Askartele kortteja – pitkään on ollut listalla tämä korttiaskartelu, sillä tahtoisin käyttää mahdollisimman paljon tarvikkeista pois, että voisin joskus hankkia jotain uusia. Olisi myös kiva kun ei aina tarvitsisi ennen juhlia viimeisenä iltana väkertää kortteja vaan niitä olisi jo edes osittain valmiina tilanteeseen kuin tilanteeseen.
  8. Terassi ja takapiha – piha on vielä todellakin projekti ja aiomme tehdä sille jotain jo tänä kesänä. Itse haaveilen isosta katetusta terassista, jotta ulkona olisi kivempi viettää aikaa. Vanha terassi kun oli ihan laho.
  9. Eteinen ja olohuone – sisälläkin olisi tarkoitus saada jotain aikaan kesän aikana.
  10. Nauti kesästä, älä stressaa, ota vastaan mitä tulee – tämä on varmasti vaikein toteuttaaa, mutta kohdista se kaikista tärkein jo häidenkin onnistumisen kannalta.

 

Paljon on jo tapahtunut tälle kesälle. Esikoinen oppi ajamaan polkupyörällä ilman apupyöriä, vietimme myös hänen synttäreitään. Yksi hääpalaveri on jo pidetty kaasojen ja bestmanien kesken.

Joko sinä olet tehnyt listan kesälle? Mitä kaikkea se sisältää? Löytyykö samoja kohtia kun minun listassa? Onko siellä muita kesän morsiamia?

Unicorn party

Minä rakastan teemajuhlia. Minusta on aivan ihanaa, että esikoinen on jo monta vuotta päättänyt mieluisen teeman jo pitkään ennen synttäreitä. Kaksi ensimmäistä teemaa valitsin minä, neljä seuraavaa tyttö itse. Edellisten vuosien teemat järjestyksessä olivat:

  • tähti
  • muumi
  • prinsessa
  • kätyrit
  • ryhmä hau

OLYMPUS DIGITAL CAMERAKertaakaan aikaisemmin ei ole tainnut olla juhlia sinä oikeana päivänä. Mutta nyt kun päivä sattui perjantaille kuten syntymävuonna, oli pakko juhlat järjestää silloin. Yleensä olemme viettäneet oikean päivän osittain tytön toiveiden mukaan niin, että hän on saanut valita esim. mitä syödään, mitä hän haluaa pukea päälle jne. Tällä kertaa neiti suunnitteli valtaosan juhlistaan itse ja minulla oli vain kunnia toteuttaa nämä toiveet.

IMG-20180527-WA0003.jpgTällä kertaa teema oli päätettynä jo ennen joulua ja yllättävää kyllä, sama teema oli mieluinen vielä nytkin. Kutsuista lähtien kaikki oli mietitty teemaan sopiviksi. Kutsut päätin tänäkin vuonna askarrella jo löytyvistä jutuista, koska operaatio askartelumateriaalin pois käyttäminen on vielä pahasti kesken. Kaivelin papereista sopivia värejä ja suunnittelin korttipohjan Pinterestistä löytämieni mallien mukaan. Lopputulos miellytti silmää, vaikka kaikista tulikin eri värisiä. Napit ovat erityisesti oivallus minun mieleeni. Kuva on äitini ottama, sillä unohdin tietysti kuvata nämä, hups!

lahjapaketit.jpgOLYMPUS DIGITAL CAMERAVaatteet ostettiin jo viikkoja sitten. Hame löytyi muistaakseni Prismasta, paita on Pompdeluxin (jonka esittelinkin jo täällä) ja yksisarvispanta löytyi Citymarketista. Ensimmäistä kertaa ikinä kiharsimme päivänsankarin hiukset ihan oikealla kihartimella (toisessa kuvassa). Ja äidin mielestä parasta asussa on tietysti se, ettei se ole kertakäyttöinen vaan sekä paita että hame sopivat niin monen muunkin kanssa.

Koska päivä sattui olemaan aivan älyttömän lämmin ja mittari näytti +25°C  vietimme ihania puutarhajuhlia, kunnes hyttyset ajoivat meidät sisälle. Muistinkin kaverin kertoneen että Party Liteltä saa puutarhasuitsukkeita ja kynttilöitä, jotka karkottavat hyttysiä, pistimme heti tilaukseen. Takapihan kuusiaita on ilmeisesti se mikä niitä itikoita tänne houkuttelee.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERATällä kertaa tarjolla oli yksisarvisteemainen mansikkakakku, kaksikerroksiset mokkapalat (välissä vadelmamarmeladia) muffinikupeissa, (yksisarvisen) sarvia, suolaista piirakkaa ja vaahtokarkkiyksisarvisia. Boolina meillä oli pastavärillä värjättyä Spriteä. Kerrankin osasin mitoittaa tarjoilut niin, ettei kaikkea jäänyt ihan hirveästi yli. Meidän ei tarvinnut syödä enää lauantaina näistä muuta kuin muutamat mokkapalat.

Kaikenkaikkiaan päivä oli aivan ihana ja paikalla oli paljon meille rakkaita ihmisiä  Päivänsankarin mukaan tämä oli paras syntymäpäivä ikinä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERASuurensuuret kiitokset kaikille neitiä onnitelleille ja lahjoneille  Kaikki lahjat olivat enemmän kuin mieleisiä ja legotkin ollaan saatu koottua jo kokonaan.

Mitä teemoja teidän lastensynttäreillä on tänä vuonna?

Häätarvikkeita kotoa

OLYMPUS DIGITAL CAMERATänään sain vihdoin ahaa elämyksen, kun tehtävälistallani oli jo pidemmän aikaa lukenut ”herkkubuffetkyltti”. Meillä oli eteisessä liitutaulu, jossa luki kaunokirjaimin ”tervetuloa”. Pyyhin tervetulotoivotuksen märällä rätillä ja taikasienellä odottamaan uutta tekstiä.

Minua henkilökohtaisesti häiritsee ihan hirveästi, jos kirjoittamani teksti menee vinoon tai jos osa kirjaimista on leveämpiä kuin toiset. Niinpä päädyin vähän kikkailemaan ja sain tekstin kirjoitettua tasaisesti. Vieläkin paremmin olisi voinut asetella, jos olisi ollut millin tarkkaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tätä varten tarvitset:
– liitutaulu
– liitu tai liitutaulutussi
– ohutta teippiä
– paperi ja kynä

Ensin tosiaan kirjoitin paperille tekstin, josta pystyin lunttaamaan kirjaimet (ovat nimittäin todella ärsyttäviä pyyhkiä liitutaululta, kun ne on tehty liitutaulutussilla). Tämä oli helppo toteuttaa, sillä sanat olivat saman mittaiset. Jaoin teipillä taulun lokeroihin ja sitten aloitin vasemmasta reunasta tehden ensin ylemmän ja sitten alemman kirjaimen, edeten oikealle samassa järjestyksessä.

Mielestäni tästä tuli tosi kiva ja meidän häiden näköinen. Enempää en vielä raaski paljastaa ja tämä onkin yksi syy sille miksi häistä ei ole kauheasti ollut blogissa juttua. Jatkossa koitan olla hieman aktiivisempi kirjoittaja ja antaa häistä tällaisia pieniä maistiaisia.

Koitamme hyödyntää häissä mahdollisimman paljon kaikkea jo kotoa löytyvää, hyvänä esimerkkinä nyt tämä liitutaulu ja herkkubuffetin astiat. Koitan myös katsella hankittavia juttuja sillä silmällä, että niistä edes jotain päätyisi meille jatkokäyttöön. En pidä tästä häiden kertakäyttöisyydestä, joten sitä yritämme parhaamme mukaan välttää.

Äidiksi kasvamisesta

Havahduin synttärikommentteja lukiessa tähän blogin nimiasiaan. Joku toivoi juttua kasvatuksesta. Hikikarpalot nousivat otsalle. En minä osaa kasvattaa. Tai en ainakaan sillä tavalla että siitä saisi kukaan mitään inspiraatiota omaan kasvatusprosessiinsa. Meillä ei syödä sokerittomia, rasvattomia, suolattomia ja kaikettomia ruokia, vaan ihan tavallisia ja myös herkutellaan. Minulla ei ole siis antaa vinkkejä siihen, mitkä olisi terveellisiä välipaloja tai vastaavaa. Koen sen olevan lastenkasvatusopasmateriaalia.

Blogin nimen keksin silloin kun aloin odottaa esikoista ja itse mielsin sen niin, että se on kuvaus äidiksi kasvamisesta, eikä äidin kirjoittama lastenkasvatusopas. Teininä suosikki tv-sarjani oli nelosen esittämä Teinitytön kasvatusopas, se oli varmasti yksi nimen innoittaja. Alunperin blogi oli kuin päiväkirja, johon hehkutin odotusta, ensimmäisen kodin laittoa, vauvanvaatehankintoja, kauneudenhoitojuttuja, sisustusta, ym. lifestyleä. Jossain vaiheessa koin tarpeelliseksi deletoida kaiken tuon ja aloittaa puhtaalta pöydältä, tällöin vaihdoin myös blogin nimeä. Haaveilen kaikesta kuvasi enemmän sitä mistä tahdoin kirjoittaa eli haaveilusta ja kaikesta. Kuitenkaan nimi ei istunut, enkä kokenut sitä omakseni. Siispä samalla kun vaihdoin blogialustaa, palasi myös tuttu ja turvallinen Äidin kasvatusopas.

156579_4162719951003_1471385907_n.jpgEn usko että äidiksi kasvaminen loppuu koskaan. Kohta 6 vuotta sitten kun minusta tuli ensimmäisen kerran äiti, olin 20-vuotias. Alussa opeteltiin vaihtamaan vaippaa, syöttämään oikeaan aikaan, tutustuttiin vauvan luonteeseen ja tarpeisiin. Nykyään samaisen pienen rääpäleen kanssa opetellaan lukemaan, ajamaan ilman apupyöriä, jännitetään yhdessä eskarin alkua ja totutellaan pikkuhiljaa elämään. Samalla kun kasvatan 6-vuotiasta, alan muistaa tiettyjä asioita siltä ajalta kun olin itse saman ikäinen. Voi miten ylpeä olin isosiskosta, kun hän oppi viime kesänä sitomaan kengännauhat rusetille. Itse olin oppinut vain hieman ennen koulun aloitusta.

Isosisko osaa myös hieman lukea ja kirjoittaa, sekä laskea helppoja laskuja (2+2=4 tyyppisiä). Hän osaa tiskata, pyyhkiä pölyjä, imuroida, vieda roskia, ym. En osaa edes luetella missä kaikessa hän auttaa kotona. Joka päivä kuulen kysymyksen ”onko mulle kotitöitä?”. Hän on mielettömän kaunis, ihana ja ainutlaatuinen ♥

PC220050-001.JPGPikkuveljen odotus ja syntymä oli jo helpompi omaksua, sillä olin ne jo kerran kokenut. Synnytyksen jälkeen sairaalassa hoidettu infektio oli toki aivan uusi tilanne, eikä siihen osannut eikä edes voinut varautua. Oma reaktio vauvan sairaalaan jättämiseen oli yllättävä. En olisi voinut kuvitellakaan miten kamalaa on lähteä ja jättää vauva osaavan henkilökunnan valvovan silmän alle. Tästä ei voi kuin kiittää ihania Päijät-Hämeen keskussairaalan työntekijöitä jotka suuntasivat ajatukseni imetyksen opetteluun ja onnistumiseen. Olin toivonut apua imetykseen jo ennen synnytystä ja sain kotiin mukaan sähkökäyttöisen rintapumpun, joka oli avain meidän imetyksen onnistumiseen, kun vauva jäi osastolle ja minä menin itkien kotiin.

Kun vihdoin saimme pikkuveljen kotiin, oli hän jotenkin minun suojeluksessani koko ajan. Esikoinen oli jo pienestä pitäen paljon yökylässä isovanhemmilla, pikkumiestä en tohtinut antaa. Menettämisen pelko oli ihan hirveän suuri. Vaikka minikin on jo reipas 2,5 vuotias, on hänen antaminen yökylään edelleen jotenkin vähän vaikeaa. En tosin tiedä johtuuko tämä vaikeasta alkutaipaleesta vai siitä että hän on nuorempana lapsena aina meidän vauva.

Pikkuvelikin on oppinut ihan hirveästi. Hän ei juurikaan puhu, mutta osaa silti kertoa todella hyvin mitä haluaa tai mitä asiaa hänellä on. Äänteitä harjoitellaan kovasti, joten uskoisin puheen alkavan pian. Hän on myös taitava temppuilija, jekuttaja ja älyttömän kova touhuamaan kaikenlaista. Meidän oma pieni rakas viipottaja ♥

P1010006.JPGNämä pienet ihmeet tekivät minusta äidin. Eilen sain juhlia jo kuudetta äitienpäivää (kyllä, koen että olin äiti jo viimeisillä esikoisen odotusviikoilla). Minulla on myös ollut suuri ilo ja kunnia hoitaa lapsia kotona reilu 2,5 vuotta. Lapset eivät mene hoitoon ainakaan vielä ennen syksyä. Työkuvioni ovat täysin auki, joten näillä mennään. Kotona ololla on kuitenkin oma kääntöpuolensa. Eilisen äitienpäivän vietin pyynnöstäni yksin. Kuulostaa pahalta, mutta kaipasin todella arjelle vastapainoa ja äidin omaa aikaa. Mitä sitten tein koko päivän yksin kotona?

Minä siivosin. Olisin voinut tehdä ihan mitä vaan, mutta minä hinkkasin kodin lattiasta kattoon pesten esim. ikkunat ensimmäistä kertaa ikkunaremontin jälkeen. Nautin siivouksesta ja sitten myös siististä kodista. Rakastan sitä tunnetta kun tavarat ovat paikoillaan ja on puhdasta. Tietenkään lapsiperheessä ei voi aina olla niin siistiä, mutta pyrimme siihen että lelut siivotaan paikoilleen illalla ja keittiön tasot siivotaan ja pyyhitään. Uusi päivä on ihana aloittaa kirjaimellisesti puhtaalta pöydältä.

Toivottavasti teilläkin oli ihana äitienpäivä,
joko omien lasten tai sitten oman äidin kanssa ♥

Kirppislöytöjä

Synttäriarvonnassa pyysin kertomaan mistä juuri sinä haluaisit lukea ja yksi suosituimmista ideoista oli selvästi kirppislöydöt. Täytyy tunnustaa että viime kirppiskerrasta oli jo aikaa, joten otin itseäni niskasta kiinni, varasin oman pöydän ja tein loistavia löytöjä pitkin kirppisviikkoa. Suurin osa löydöistä on pikkuveljelle, ihan siitä yksinkertaisesta syystä ettei isosisko tarvitse tällä hetkellä juuri mitään. Vihdoin ollaan siinä onnellisessa tilanteessa kun osa viimekesän vaatteista mahtuu edelleen, mm. KAIKKI kengät ♥

Kaikkiaan kävin tällä viikolla Lahden Lanttilassa kolme kertaa.
P1010005-001.JPGEnsimmäisellä kerralla löysin pikkuveljelle
farkut
2 paitaa
lippiksen
10,5€

P1010002.JPGToisella kerralla löysin
itselleni treenipaidan
pikkuveljelle soivan Olofin
isosiskolle Frozen UNO kortit ja juhlaballerinat
17,90€
Setin kallein tuote oli nuo ballerinat. Aivan uudenveroiset (jopa uudet?) ja raaskin ne ostaa, sillä ne sopivat tytön asuun meidän häihin oikein loistavasti.

P1010010.JPGViimeisellä kerralla, omaa kirppispöytää tyhjentäessä löysin pikkuveljelle
t-paidan
3 hihatonta paitaa
sortsit
Puuha-Peten Nosse auton
autopalapelin
14€
Yleensä en ostele lapsille leluja kun niitä tuntuu muutenkin tulevan sisään ovista ja ikkunoista. Mutta koska laitoimme juuri kirppikselle molemmilta ei niin leikittyjä leluja, nyt pystyimme ostamaan muutaman uuden sitten tilalle.

Mielestäni tein taas aivan loistavia löytöjä ja nyt onkin pikkuveljen kesävaatevarastoa kartutettu oikein urakalla. Kesä saakin nyt tulla, sillä me ollaan alettu laittamaan takapihaa kuntoon, pystytettiin trampoliini ja tilattiin jopa grilli ja puutarhakalusteet! Vielä kun keksittäisiin jostain hiekkalaatikko ja joku viitsisi rakentaa meille uuden terassin tuon kohta puretun tilalle niin kyllä kelpaa viettää kesää pihalla ♥